Perusta yhtiö Kyprokselle — tai siirrä yhtiösi Suomesta

Suomi ei laskuta sinua lähtemisestä. Se yksinkertaisesti kieltäytyy hyväksymästä, että olet lähtenyt. Luonnollisen henkilön osakkeisiin ei kohdistu maastapoistumisveroa – Suomen laissa se on yhteisöjen vero – ja suomalaisen yrittäjän Kypros-muuton ratkaisee kolmen vuoden sääntö, joka pitää Suomen kansalaisen verovelvollisena muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta.

Updated for 2026 Cyprus tax law and regulations.

Yksi kumppani Suomen lähtöön ja Kyproksen rakentamiseen

Sumly on täysin digitaalinen yhden luukun tapa perustaa yhtiö Kyprokselle, siirtää liiketoimintasi tänne Suomesta ja pyörittää sitä ensimmäisestä päivästä alkaen. Rekisteröimme yhtiön, avaamme kirjanpidon päivästä nolla, valmistelemme jokaisen kyproslaisen ilmoituksen kohta kohdalta ja hoidamme Yellow Slipin, verotuksellisen asuinpaikan rekisteröinnin ja non-dom-hakemuksen kiinteähintaisina palveluina – yksi kumppani, yksi näkymä, hinnat kerrottuna etukäteen. Sen sijaan että hankkisit suomalaisen neuvonantajan lähtöön, kyproslaisen juristin perustamiseen, kirjanpitäjän tositteisiin – ja ei ketään siihen väliin jäävään osaan.

Tämä on Sumly — ja mitä me oikeasti teemme puolestasi

Otat yhteyttä. Me perustamme yhtiön, toimimme sihteerinä ja edustajana Kyproksella, järjestämme toimipaikkaosoitteen postin edelleenlähetyksellä, pyöritämme kirjanpitojärjestelmän ja kirjanpitäjän, hoidamme tilintarkastajan ja kytkemme maksu- ja myyntijärjestelmäsi. Kotimaan puolelle ohjaamme sinut oikealle neuvonantajalle.

Olemme mukana molemmilla puolilla. Kyproksen puolen hoidamme itse. Kotimaan puolella ohjaamme sinut suoraan verkostomme neuvonantajalle tai asianajajalle, ja pidämme langat käsissämme. Yksi yhteyshenkilö koko muuton ajan. Jos tapaus on yksinkertainen, teemme kaiken kiinteään hintaan.

Osa 1: Mitä lähteminen maksaa

Kotimaa ei päästä irti kun kone nousee. Tämä jatkuu.

Perittäänkö Suomessa maastapoistumisveroa Kyprokselle muutettaessa?

Ei sinulta. Suomessa on maastapoistumisvero ja se on täysin todellinen, mutta se on yhteisövero. Nämä kaksi asiaa kannattaa erottaa heti, koska hakukoneet sekoittavat ne ja suurin osa suomalaiselle yrittäjälle suunnatusta materiaalista kiertelee sen sijaan että vastaisi.

Yhteisöjen maastapoistumisverotus perustuu EVL 51 e §:ään, joka panee täytäntöön EU:n veronkiertodirektiivin, sekä EVL 52 e §:ään ja 52 g §:ään rajat ylittävien järjestelyjen osalta. Sitä on sovellettu 1.1.2020 alkaen, ensimmäisen kerran verovuonna 2020. Se laukeaa, kun varoja siirretään pois suomalaisesta kiinteästä toimipaikasta, kun varoja tai liiketoimintaa siirretään kiinteästä toimipaikasta toiseen valtioon ja – tässä yhteydessä olennaisimmin – kun yksikön verotuksellinen kotipaikka siirtyy pois Suomesta. Kun siirto tapahtuu toiseen EU-jäsenvaltioon, vero voidaan VML 50 a §:n nojalla maksaa viidessä yhtä suuressa vuotuisessa erässä, joista ensimmäinen erääntyy siirtovuotta seuraavana vuonna. Kypros on EU-jäsenvaltio, joten lykkäys on käytettävissä, jos suunnitelmaan ylipäätään kuuluu yhtiötason siirto.

Luonnollisen henkilön asema on päinvastainen, ja sen sanoo Verohallinto itse – sitä ei tarvitse päätellä. Maastapoistumisverotuksen ohje rajaa luonnolliset henkilöt heti alussa ulkopuolelle: ohjeessa ei käsitellä luonnollisia henkilöitä koskevia maastapoistumisverotussäännöksiä. Niitä ei ole, joten käsiteltävää ei ole. Ei laskennallista luovutusta osakeyhtiösi osakkeista lähtöpäivänä, ei realisoitumattoman arvonnousun tilitystä, ei minkäänlaista lähtömaksua henkilöltä.

Ehdotus oli olemassa. Työstettiin mallia, jossa arvonnousutuloa olisi käsitelty muuttoa edeltävän vuoden pääomatulona – tai verovelvollisen valinnan mukaan todellisen luovutusvuoden tulona – henkilöillä, joiden verosopimuksen mukainen asuinvaltio oli ollut Suomi riittävän pitkään ennen muuttoa. Valtiovarainministeriön selvitys ei puoltanut lainsäädäntötoimia, eikä niitä tehty. Emme julkaise selvityksen päivämäärää, sen sanamuotoa emmekä hyllytetyn mallin parametreja, koska ministeriön omat sivut eivät auenneet lainkaan tätä opasta tehtäessä emmekä julkaise lukuja joita emme ole itse avanneet. Toimiva johtopäätös ei kaipaa varauksia: tällä hetkellä Suomessa ei ole maastapoistumisveroa ulkomaille muuttavalle yrittäjälle.

Ota siis hyvä uutinen vastaan ja lue seuraava jakso huolella, koska Suomi päätyy samaan lopputulokseen toista reittiä.

Ero kannattaa muotoilla vielä kerran, koska se on koko oppaan kantava ajatus. Osa valtioista verottaa lähtöä: ne katsovat osakkeesi luovutetuiksi sinä päivänä kun muutat, laskevat realisoitumattoman arvonnousun ja lähettävät laskun. Suomi ei tee näin luonnollisille henkilöille. Suomi tekee jotakin, joka on lopputulokseltaan usein raskaampaa ja aina hitaampaa: se pitää sinut verovelvollisena, kunnes olet osoittanut lähteneesi. Ensimmäisessä mallissa maksat kerran ja olet vapaa. Toisessa et maksa mitään lähtiessäsi, mutta joudut todistamaan asiasi neljä kalenterivuotta peräkkäin. Kumpi on kalliimpi, riippuu tapauksesta – mutta vain jälkimmäinen vaatii sinulta työtä joka vuosi, ja vain jälkimmäisessä lopputulos riippuu siitä, kuinka hyvin dokumentoit oman arkesi.

Mikä kolmen vuoden sääntö on ja miksi se ratkaisee koko muuton?

Koska se ratkaisee, oletko juridisesti lähtenyt. Suomen laki ei puhu asuinpaikasta vaan verovelvollisuuden laajuudesta, ja ero on olennainen. Tuloverolain 9 §:n 1 momentti jakaa verovelvolliset yleisesti verovelvollisiin – maailmanlaajuisista tuloista verotettaviin – ja rajoitetusti verovelvollisiin, joita verotetaan vain Suomesta saadusta tulosta. Se kumpi olet, ratkaistaan 11 §:ssä kolmella testillä.

Ensimmäinen on varsinainen asunto ja koti Suomessa: pidempiaikainen asuinpaikka ja henkilökohtaisten etujen keskus. Väestötietojärjestelmän merkintä ei ole ratkaiseva, vaan tosiasialliset olosuhteet arvioidaan kokonaisuutena. Toinen on yhtäjaksoinen yli kuuden kuukauden oleskelu, joka tekee henkilöstä yleisesti verovelvollisen ilman varsinaista asuntoakin, kun oleskelu on aidosti yhtäjaksoinen – tasan kuusi kuukautta ei riitä, eivätkä tilapäiset poissaolot katkaise jatkuvuutta.

Kolmas testi ohjaa koko muuttoasi. Ulkomaille muuttava Suomen kansalainen pysyy pääsääntöisesti yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa kalenterivuotta riippumatta siitä, missä koti ja perhe ovat. Laske kalenteri ennen kuin suunnittelet mitään muuta: marraskuussa 2026 tehty muutto pitää sinut säännön piirissä loppuvuoden 2026 sekä vuodet 2027, 2028 ja 2029. Tammikuussa 2027 tehty muutto maksaa käytännössä saman ikkunan. Sääntö laskee kalenterivuosia eikä kuukausia, joten muuttokuukausi kannattaa miettiä syistä, joilla ei ole mitään tekemistä Kyproksen kanssa.

Kuka näyttää toteen ja milloin todistustaakka kääntyy?

Sinä näytät, kolmen ensimmäisen vuoden ajan, ja tämä yksi lause määrittää sen miten suomalainen maastamuutto käytännössä sujuu.

Muuttovuonna ja kolmena sitä seuraavana kalenterivuotena rajoitettu verovelvollisuus on käytettävissä vain hakemuksesta ja vain jos osoitat, että olennaiset siteet Suomeen katkesivat muuton yhteydessä. Kenenkään Verohallinnossa ei tarvitse rakentaa tapausta sinua vastaan; sinun on rakennettava tapaus itseäsi vastaan, vuosi kerrallaan, ja jokainen vuosi arvioidaan omilla tosiseikoillaan.

Kolmen vuoden jälkeen asetelma kääntyy. Todistustaakka siirtyy veroviranomaiselle, ja yleisen verovelvollisuuden jatkuminen muuttuu poikkeukselliseksi – 11 §:n tarkoitus on, että olennaisiin siteisiin perustuva verovelvollisuus kolmen vuoden jakson jälkeen on mahdollista vain poikkeustapauksissa.

Tuo epäsymmetria on koko suunnitteluongelma. Vuodet yhdestä neljään ovat dokumentaatioharjoitus, jossa sinun oletetaan jääneen. Vuodesta viisi eteenpäin kyse on tavallisesta näyttökysymyksestä, jossa sinun oletetaan lähteneen. Yrittäjä joka ymmärtää tämän kerää todisteet ensimmäisestä kuukaudesta alkaen. Yrittäjä joka ei ymmärrä, yrittää kolme vuotta myöhemmin koota ne tiliotteista ja muistista.

Mitkä siteet pitävät kiinni – ja lasketaanko kesämökki?

Olennaisia siteitä ei ole määritelty laissa. Ne tulevat oikeuskäytännöstä, ja Verohallinto julkaisee työlistan. Side todetaan yleensä, kun Suomessa on käytettävissä asunto; kun puoliso tai alaikäiset lapset jäävät Suomeen; kun omistat Suomessa kiinteää omaisuutta; kun kuulut edelleen Suomen sosiaaliturvan piiriin; kun harjoitat Suomessa elinkeinotoimintaa; ja kun työskentelet tai teet henkilökohtaisia palveluksia täällä.

Kaksi kohtaa ansaitsevat oman käsittelynsä, koska juuri ne suomalaiset yrittäjät ymmärtävät väärin.

Mökki. Kesämökki on omaisuus, jota kukaan ei halua myydä, ja se on myös yleisin asia jonka oletetaan pitävän verovelvollisuuden voimassa. Se ei yksinään pidä: kesämökki ei sellaisenaan muodosta olennaista sidettä, kun taas vuokralle annettu kiinteistö arvioidaan uudelleen sidoksena. Poikkeus on kapeampi kuin miltä kuulostaa. Se suojaa mökkiä joka on mökki. Se ei suojaa talvieristettyä taloa jonka sattuu olemaan järven rannalla, se ei suojaa vuokralle annettua kohdetta, eikä se suojaa mökkiä joka toimii osoitteena jossa oikeasti asut Suomessa käydessäsi.

Yhtiö. Elinkeinotoiminnan harjoittaminen Suomessa on lueteltu side, ja se painaa eri tavalla kuin passiivinen omistus. Suomalaisten pörssiosakkeiden tai pankkitalletuksen omistaminen on heikkoa näyttöä jatkuvasta yhteydestä. Suomalaisen yhtiön pyörittäminen on vahvaa näyttöä, koska se on toimintaa eikä omistamista. Juuri siksi suunnitelma "muutan Kyprokselle ja pidän osakeyhtiön käynnissä sieltä käsin" epäonnistuu kaikkein varmimmin: se on juuri se side, jolle arviointi on herkin, ja samalla ainoa joka on täysin sinun hallinnassasi.

Loput listasta kannattaa käydä läpi yksi kerrallaan, koska ne painavat eri tavalla. Käytettävissä oleva asunto on vahva side, ja ratkaisevaa on käytettävyys eikä käyttö: tyhjänä seisova asunto, jonka avaimet ovat sinulla, on side vaikket nukkuisi siellä kertaakaan. Aidosti ja pitkäaikaisesti vuokrattu asunto on eri asia kuin asunto, joka on "vuokralla ystävälle" ja vapautuu aina kun tulet käymään. Puoliso ja alaikäiset lapset ovat käytännössä ratkaisevin yksittäinen tekijä: perhe joka jää Suomeen kouluvuodeksi ei ole yksityiskohta vaan se tosiseikka, jonka ympärille koko arviointi asettuu. Suomessa oleva kiinteä omaisuus on side mökkiä lukuun ottamatta, ja vuokraaminen kääntää senkin sidokseksi. Työskentely tai henkilökohtaisten palvelusten tekeminen Suomessa on side siinäkin tapauksessa, että työ tehdään etänä suomalaiselle asiakkaalle – tässä kohtaa moni yrittäjä huomaa, ettei asiakaskunnan säilyttäminen ja siteiden katkaiseminen ole sama asia.

Sen sijaan pelkkä omistaminen painaa vähän. Suomalainen arvo-osuustili, asunto-osakkeen omistus sijoituksena, pankkitalletus tai rahasto-osuudet ovat passiivista varallisuutta, eivätkä ne yksinään kanna arviointia. Erottelu on siis toiminnan ja omistamisen välillä, ei suomalaisen ja ulkomaisen omaisuuden välillä. Juuri siksi sama euromäärä voi olla merkityksetön sijoitussalkussa ja ratkaiseva osakeyhtiössä, jota johdat itse.

Kaksi muuta samasta ohjeesta poimittavaa kohtaa kannattaa tietää. Ero Suomeen jäävästä puolisosta poistaa kyseisen siteen. Ja kahden tai kolmen vuoden ulkomaanjakso, johon liittyy suunniteltu paluu, säilyttää yleisen verovelvollisuuden koko ajan – kokeiluksi kehystetty muutto käsitellään kokeiluna.

Paljonko suomalainen omistaja todella maksaa osingosta?

Tämä jakso ratkaisee, onko Kyproksesta sinulle mitään hyötyä, eikä siihen voi vastata verokannalla – koska Suomi ei käytä verokantaa. Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon vero on sidottu yhtiösi taseeseen.

Aloita yhtiötasosta. Yhteisövero on 20 prosenttia sekä vuonna 2025 että 2026. Sitten osakastaso, neljässä vaiheessa.

Vaihe yksi – matemaattinen arvo. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla yhtiön edellisen tilinpäätöksen mukainen tarkistettu nettovarallisuus tilinpäätöshetkellä ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Nettovarallisuus on varat vähennettynä veloilla, lakisääteisin tarkistuksin. Huomaa ajoitus: tämän vuoden osinko hinnoitellaan viime vuoden taseesta, joten luku on jo lyöty lukkoon ja jo tiedossasi.

Vaihe kaksi – kahdeksan prosentin raja. Osinko, joka on enintään kahdeksan prosentin vuotuinen tuotto osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle, on pääomatulo-osinkoa. Kaikki tuon rajan yli menevä on ansiotulo-osinkoa.

Vaihe kolme – 150 000 euron jako. Pääomatulo-osingosta ensimmäiset 150 000 euroa ovat 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 75-prosenttisesti verovapaata; rajan ylittävä osa on 85-prosenttisesti veronalaista ja 15-prosenttisesti verovapaata. Raja on osakaskohtainen ja vuosikohtainen kaikkien listaamattomien yhtiöiden yli – kahden osakeyhtiön omistaja jakaa yhden 150 000 euron rajan, mikä tulee yllätyksenä jatkuvasti.

Vaihe neljä – verokannat. Veronalaisesta pääomatulosta peritään 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen yli. Kahdeksan prosentin rajan ylittävä ansiotulo-osinko on 75-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa ja 25-prosenttisesti verovapaata, ja se verotetaan progressiivisen ansiotuloasteikon mukaan eikä 30:llä tai 34:llä.

Kun laskennan vie loppuun, tuloksia on neljä erilaista.

Ennakonpidätys noudattaa samaa muotoa. Osinkoa jakava yhtiö pidättää 7,5 prosenttia osakkaalle maksettavasta enintään 150 000 euron osingosta ja 28 prosenttia sen ylittävältä osalta.

Viimeisessä rivissä ei ole lukua, ja se on tarkoituksellista. Vuoden 2026 valtion ansiotuloveroasteikkoa ja sen päälle tulevia kunnallisveroprosentteja ei saatu avattua virallisesta lähteestä tätä opasta tehtäessä, joten emme julkaise ansiotulo-osingolle ylintä marginaaliveroprosenttia. Laadullisesti asia on kuitenkin yksiselitteinen: ansiotulo-osinko on kallein lopputulos, jonka suomalainen omistajaosinkojärjestelmä tuottaa, selvästi kalliimpi kuin kumpikaan pääomatulon verokanta – ja juuri sinne kevytrakenteinen yhtiö päätyy.

Kannattaa vielä ajaa sama yhtiö läpi suuremmalla jaolla, koska siinä näkyy mihin järjestelmä oikeasti kääntyy. Sama miljoonan euron nettovarallisuus, sama tuhat osaketta, mutta osinkoa jaetaan 200 000 euroa. Kahdeksan prosentin raja on edelleen 80 000 euroa, joten pääomatulo-osinkoa on 80 000 euroa: siitä veronalaista on neljäsosa eli 20 000 euroa, ja vero 30 prosentin portaassa 6 000 euroa. Loput 120 000 euroa ovat ansiotulo-osinkoa, josta veronalaista on 75 prosenttia eli 90 000 euroa, ja se verotetaan progressiivisen ansiotuloasteikon mukaan yhdessä muiden ansiotulojesi kanssa. Toisin sanoen sama yhtiö, joka tuottaa 80 000 euron osingosta 7,5 prosentin efektiivisen veron, tuottaa 200 000 euron osingosta lopputuloksen jossa kolme viidesosaa jaosta on ansiotuloa. Raja ei ole pehmeä, ja se on tiedossasi jo edellisestä tilinpäätöksestä.

Yksi käytännön seuraus kannattaa panna merkille. Koska matemaattinen arvo lasketaan edellisestä tilinpäätöksestä, kahdeksan prosentin raja on sen vuoden osalta lyöty lukkoon ennen kuin vuosi edes alkaa. Sitä ei voi kasvattaa jälkikäteen jakamalla vähemmän, eikä sitä voi kasvattaa siirtämällä varoja yhtiöön kesken vuoden – vaikutus näkyy vasta seuraavan vuoden rajassa. Tämä on tavallisin syy siihen, että jaon suunnittelu myöhästyy vuodella.

Mitä muuta suomalaisesta tulosta peritään?

Sen verran, että sillä on merkitystä kun vertaat kahta järjestelmää eikä kahta prosenttilukua. Nämä ovat ne rivit, jotka katoavat vertailutaulukoista hiljaisimmin.

Palkkatulosta peritään sairaanhoitomaksu, joka on 1,10 prosenttia vuonna 2026, sekä päivärahamaksu 0,88 prosenttia, kun palkkatulo on vähintään 17 255 euroa. Yli 60 000 euron eläketulosta peritään lisäksi 5,85 prosentin lisävero. Ja yleisradiovero on 160 euroa, kun tulo ylittää 15 150 euroa.

Yksikään näistä ei ole yksinään suuri. Ne havainnollistavat kahden järjestelmän muotoa: Suomi kerrostaa pieniä, laajapohjaisia ja lähes kaikkia koskevia maksuja progressiivisen perustan päälle, kun taas kyproslaisen omistajan asema on lyhyt lista – yhteisövero, sitten GeSY, ja non-dom-osakkaalle osingosta ei mitään muuta. Kun mallinnat omaa asemaasi, mallinna kerrokset äläkä otsikkolukua. Ja muista että Kyproksella itsellesi maksettu palkka kohtaa oman progressiivisen asteikkonsa, 0% to €22,000 rising to 35% above €72,000, eli palkan ja osingon suhde on Kyproksella suunnittelukysymys aivan samalla tavalla kuin Suomessa – vain eri luvuilla.

Milloin Suomeen jääminen voittaa Kyprokselle muuton?

Useammin kuin muuttoa myyvä sivu yleensä myöntää, ja vastaus riippuu lähes kokonaan yhdestä luvusta: kuinka paljon nettovarallisuutta yhtiösi kantaa.

Otetaan yrittäjä, jonka osakeyhtiön viime tilinpäätöksessä oli miljoona euroa tarkistettua nettovarallisuutta ja tuhat osaketta. Matemaattinen arvo on 1 000 euroa osakkeelta, yrittäjä omistaa ne kaikki, ja kahdeksan prosentin raja on siten 80 000 euroa osinkoa vuodessa. Jaa täsmälleen se, ja siitä on veronalaista pääomatuloa vain neljäsosa – 20 000 euroa, joka verotetaan 30 prosentin portaassa, eli 6 000 euroa veroa. Efektiivisesti 7,5 prosenttia osakastasolla. Kun mukaan lasketaan yhtiön jo maksama 20 prosenttia, kokonaisrasitus tuolle voitto-osuudelle on noin 26 prosenttia.

Aja sama profiili Kyproksella: yhtiö maksaa 15% from tax year 2026, non-dom-osakas ei maksa osingosta puolustusmaksua (Special Defence Contribution) 17 years ajan, ja jäljelle jää terveydenhuoltomaksu GeSY, joka on 2.65% on income up to €180,000 a year – kova katto 4 770 euroa, olipa osinko miten suuri tahansa. Kokonaisrasitus on noin 17 prosenttia.

Kypros on siis alempi. Mutta se on alempi tällä profiililla noin yhdeksän prosenttiyksikköä, eikä yhdeksän prosenttiyksikköä maltillisesta nostosta ole syy muuttaa perhettä, kotia ja työelämää toiseen maahan, katkaista neljän vuoden ajan suomalaisia siteitä itse kantamallasi todistustaakalla ja johtaa yhtiötä 3 000 kilometrin päästä. Jos yhtiösi on varakas ja nostosi maltillisia, rehellinen neuvo on jäädä Suomeen. 7,5–8,5 prosentin haarukka on yksi EU:n edullisimmista omistajaosingon verokohteluista, se ei vaadi sinulta muuta kuin terveen taseen, eikä mikään määrä Kypros-innostusta muuta sitä.

Suomen puolella on kaksi muutakin todellista etua, ja ne kuuluvat tähän eivätkä alaviitteeseen. Suomessa ei ole varallisuusveroa – varallisuusverolaki kumottiin lailla, joka on Finlexissä numerolla 1141/2005, eikä veroa ole peritty 2000-luvun puolivälin jälkeen. Ja kuten edellä todettiin, luonnollisella henkilöllä ei ole maastapoistumisveroa, joten realisoitumaton arvonnousu lähtee mukanasi kun verovelvollisuus aidosti päättyy. Verrattuna valtioihin jotka katsovat osakkeet luovutetuiksi lähtöhetkellä tämä on hyvin suuri rakenteellinen etu, eikä sitä pidä hämärtää.

Missä Kypros oikeasti voittaa suomalaisen järjestelmän?

Siinä kohtaa, jossa kahdeksan prosentin raja lakkaa kattamasta sinua – eli siinä asemassa, jossa useimmat ohjelmisto-, toimisto-, konsultointi- ja lisensointiyritykset ovat ensimmäisestä päivästä alkaen.

Kahdeksan prosentin sääntö pettää kevytrakenteisen yhtiön. Palveluyhtiöllä, jonka nettovarallisuus on 120 000 euroa, pääomatulo-osingon raja on 9 600 euroa. Jaa 192 000 euroa, ja siitä 182 400 euroa on ansiotulo-osinkoa: 75-prosenttisesti veronalaista progressiivisella asteikolla, järjestelmän kallein lopputulos. Sääntö palkitsee taseeseen jätettyä pääomaa, ja korkeakatteinen liiketoiminta joka ei tarvitse pääomaa on rakenteellisesti rangaistuna.

150 000 euron katto on henkilökohtainen. Sen ylittävältä osalta veronalainen osuus hyppää 25 prosentista 85 prosenttiin, joten osakkaan efektiivinen vero nousee 8,5 prosentista 28,9 prosenttiin yhdellä askeleella. Juuri tuota lukua tämän sivun laskuri käyttää Suomelle, ja siinä vertailu kääntyy: 20 prosentin yhteisövero ja päälle 28,9 prosenttia jaosta tarkoittaa yhteensä 43,1 prosenttia, kun Kyproksen kautta päädytään noin 17 prosenttiin. Kaksi osakeyhtiötä ei anna kahta rajaa.

Pääomatulo 30 ja 34 prosenttia osakekaupassa. Kypros ei verota kelpoisuusehdot täyttävien arvopapereiden luovutusvoittoja lainkaan; sen luovutusvoittovero kohdistuu Kyproksella sijaitsevaan kiinteään omaisuuteen. Yrityskauppaa kohti kulkevalle omistajalle tämä ero on paljon suurempi kuin vuosittainen osinkokysymys.

Perintövero, jonka pohjaan yhtiö kuuluu. Tästä lisää alempana, mutta Kyproksella se on nolla.

Ja väliyhteisösääntely ulottuu luonnollisiin henkilöihin, joten kyproslaisen yhtiön omistaminen henkilökohtaisesti suomalaisen holdingyhtiön sijaan ei poista altistumista.

Aseta itsesi rehellisesti ensimmäisen kohdan akselille, niin loput seuraavat. Varakas ja maltillisesti jakava: jää. Kevytrakenteinen, korkeakatteinen ja selvästi yli 150 000 euroa jakava: Kypros on eri kokoluokan lopputulos, ja tämän oppaan loppuosa on kirjoitettu sinulle.

Puuttuuko väliyhteisölaki kyproslaiseen yhtiöön?

Nimellisen verokannan perusteella ei. Tosiasiallisen verotason perusteella joskus – ja ero on täysin sinun hallinnassasi, minkä vuoksi tämä jakso kannattaa lukea hitaasti.

Suomen väliyhteisösääntely on väliyhteisölaki, ja voimassa oleva ohjeistus on Verohallinnon Väliyhteisötulon verotus Suomessa, versio 11.6.2026. Kahden testin on täytyttävä yhtä aikaa.

Määräysvalta, 25 prosenttia. Suomessa verovelvollinen joutuu sääntelyn piiriin, kun hän omistaa suoraan tai välillisesti vähintään 25 prosenttia äänioikeuksista yksikössä tai vastaavan osuuden pääomasta tai voitosta, yksin tai etuyhteydessä olevien kanssa. Perustajaomisteinen yhtiö ylittää kynnyksen määritelmällisesti.

Matala verotus, 3/5. Yksikkö on väliyhteisö, kun sen verotuksen tosiasiallinen taso on alhaisempi kuin 3/5 Suomessa asuvan yhteisön verotuksen tasosta. Vertailuluku rakennetaan kahdessa vaiheessa – ensin ulkomaisen yksikön tulo lasketaan uudelleen Suomen säännöillä, sitten siihen sovelletaan Suomen yhteisöverokantaa – ja testi tehdään vuosittain. 3/5 kahdestakymmenestä prosentista on 12 prosenttia.

Kyproksen 15 prosenttia on tuon yläpuolella. Tavallista liiketuloa tekevä ja normaalin kyproslaisen yhteisöveron maksava yhtiö jää matalan verotuksen testin ulkopuolelle, olipa omistusosuutesi mikä tahansa. Tämä on selkeä ja tarkistettavissa oleva vastaus, ja hyvin harva suomenkielinen sivu antaa sen.

Ansa on siinä, että testi mittaa tosiasiallista rasitusta eikä lakikirjan verokantaa.

Samasta ohjeesta on syytä poimia kaksi muuta seikkaa. ETA-alueen ulkopuolella poikkeukseen liittyy lisäehtoja: valtio ei saa olla EU:n yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luettelossa, tietojenvaihdon on oltava riittävää ja toimivaa, ja tulon on kerryttävä pääosin teollisesta tuotannosta, siihen verrattavasta palvelutoiminnasta, laivanvarustuksesta tai näitä palvelevasta myynti- ja markkinointitoiminnasta – passiivinen sijoitusvarallisuuden hallinta, aineettomien oikeuksien lisensointi, konsernin sisäinen rahoitus ja pelkät hallinnolliset toiminnot on nimenomaisesti suljettu ulkopuolelle. Mikään näistä ei koske Kyprosta, minkä vuoksi EU-jäsenyys tekee tässä oikeaa työtä eikä koristeellista. Ja väliyhteisötulo säilyttää osakkaan käsissä alkuperäisen luonteensa, pääoma- tai ansiotulona, eikä sitä luokitella uudelleen.

Lue tämä jakso sitten yhdessä kolmen vuoden säännön kanssa, koska ne yhdistyvät tavalla jota kilpailevat sivut eivät esitä. Väliyhteisötulo verotetaan henkilöltä, joka on Suomessa yleisesti verovelvollinen – luonnolliset henkilöt mukaan lukien. Yrittäjä joka muuttaa Kyprokselle mutta ei katkaise olennaisia siteitä pysyy 11 §:n nojalla yleisesti verovelvollisena, ja yleisesti verovelvollinen on väliyhteisösääntelyn kohde. Yksi laiminlyönti tuottaa kaksi seurausta: Suomi verottaa edelleen maailmanlaajuisia tulojasi, ja se voi lisäksi lukea kyproslaisen yhtiön tulon sinulle. Tämä yhdistelmä on todellinen huonon lopputuloksen skenaario, ja sen aiheuttaa huolimattomuus lähtöpuolella eikä mikään vika Kyproksen rakenteessa.

Mitä osakeyhtiöllesi tapahtuu, ja pelastaako verosopimus?

Hoida yhtiö ensin, koska se on sekä suurin side että se asia jota lykätään pisimpään. Vaihtoehdot ovat myydä, ajaa alas tai luovuttaa aidosti eteenpäin ihmisille jotka pyörittävät sitä ilman sinua. Se mikä ei toimi on pitää yhtiö ja johtaa sitä Kyprokselta: se on elinkeinotoiminnan harjoittamista Suomessa, se on lueteltu side, ja se on toimintaa eikä passiivista omistusta – juuri se erottelu jolle arviointi on herkin. Jos yhtiön on liiketaloudellisista syistä jatkettava, sillä on oltava oma johto, ja sinun suhteesi siihen on näytettävä omistukselta eikä työltä.

Käytännössä tämä tarkoittaa muutamaa konkreettista asiaa. Toimitusjohtajuus ja operatiivinen vastuu siirtyvät jollekin, joka oikeasti hoitaa ne. Hallituspaikan pitäminen ei automaattisesti kaada mitään, mutta se on näkyvä rooli ja se kannattaa arvioida erikseen. Asiakassopimukset ja laskutus kulkevat yhtiön kautta ilman että sinä olet se henkilö, joka tekee työn. Ja jos yhtiö maksaa sinulle jotakin, sen luonne – palkka, palkkio vai osinko – kertoo enemmän kuin mikään lausunto siitä, mitä yhtiössä oikeastaan teet.

Toinen vaihtoehto on ajoittaa. Jos yhtiö on tarkoitus myydä, myynnin ajoitus suhteessa muuttoon ja kolmen vuoden ikkunaan on oma kysymyksensä, joka kannattaa käydä läpi suomalaisen neuvonantajan kanssa ennen kuin kumpaakaan tehdään. Sama koskee kertyneiden voittovarojen jakamista: viimeisenä suomalaisena vuonna jaettu suuri osinko ja ensimmäisenä kyproslaisena vuonna jaettu sama osinko ovat kaksi hyvin erilaista laskua, eikä järjestystä voi korjata jälkikäteen.

Verosopimuksen osalta olemme varovaisempia kuin useimmat sivut. Suomen ja Kyproksen välillä on tuloverosopimus ja se on voimassa – Finlexin ajantasaisten tuloverosopimusten luettelossa on Suomen tasavallan ja Kyproksen tasavallan välinen sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, SopS 39–40/2013. Emme julkaise sen lähdeverokantoja, luovutusvoittojen jakoa, allekirjoituspäivää emmekä ensimmäistä soveltamispäivää, koska Finlexin sopimusteksti latautuu selaimessa skriptillä eikä avautunut tarkistettavaksi. Jos joku tarjoaa sinulle näitä lukuja blogikirjoituksesta, hän tarjoaa sinulle blogikirjoitusta.

Varmennettua on se, miten verosopimuksen mukainen asuinvaltio suhtautuu yleiseen verovelvollisuuteen, ja juuri se on olennaisinta. Kun verosopimus tekee sinusta toisen valtion asukkaan, tuo valtio verottaa pääsääntöisesti maailmanlaajuisia tulojasi ja Suomelle jää Suomesta saatu tulo. Kaksoisasumisen ratkaisu etenee OECD:n järjestyksessä: vakinainen asunto, sitten henkilökohtaisten ja taloudellisten suhteiden keskus, sitten tavanomainen oleskelu, sitten kansalaisuus. Kyproslainen verotuksellisen asuinpaikan todistus on siis aidosti hyödyllinen asiakirja – mutta huomaa mihin kohtaan kansalaisuus tuossa listassa asettuu, ja huomaa että sopimus on toinen puolustuslinja eikä korvike siteiden katkaisemiselle.

Tähän liittyy vielä yksi seikka, josta lähes kukaan ei kirjoita. Verohallinnon oma verosopimusohje varoittaa, että osa Suomen verosopimuksista antaa Suomelle oikeuden verottaa omia kansalaisiaan, jotka ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia, silloinkin kun heidän verosopimuksen mukainen asuinvaltionsa on toinen valtio. Sisältääkö Suomen ja Kyproksen sopimus tällaisen määräyksen, ratkeaa vain lukemalla 4 artikla ja mahdollinen pöytäkirja itse tekstistä – sitä ei pidä olettaa kumpaankaan suuntaan, emmekä väitä sitä avaamatta. Käsittele sitä täsmällisenä kysymyksenä suomalaiselle neuvonantajalle, älä alaviitteenä.

Mitä tapahtuu Kelalle, sairaanhoidolle ja eläkkeelle?

Enemmän kuin yleensä odotetaan, ja yksi osa siitä on todistelua eikä hallintoa.

Vakinaisessa muutossa ulkomaille oikeutesi useimpiin Kelan myöntämiin etuuksiin päättyy muuttopäivänä. Muutto katsotaan vakinaiseksi, kun tarkoituksena on asua ulkomailla yli kuusi kuukautta, ja Kela soveltaa kuuden kuukauden rajaa joustavasti EU- ja ETA-maihin, Sveitsiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suuntautuvissa muutoissa. Kansaneläke voi jatkua tietyin edellytyksin, jotka arvioidaan sosiaaliturvasopimuksia ja lähtöä edeltävää oikeutta vasten.

Sairaanhoidolla on oma reittinsä. Kun Kela toteaa Suomen jäävän vastaamaan sairaanhoitokustannuksistasi, se antaa S1-todistuksen, jolla rekisteröidyt kohdemaan sairausvakuutusjärjestelmään, sekä eurooppalaisen sairaanhoitokortin, ja pääset paikalliseen hoitoon asukkaan hinnoin. Kypros on EU-jäsenvaltio, joten S1-reitti toimii tavanomaisesti. Käytännössä useimmat yrittäjät päätyvät GeSY:n piiriin kyproslaisen yhtiön ja asumisen kautta, ja S1 on silta väliin jäävän ajan yli.

Ilmoitus on pakollinen eikä valinnainen: ilmoita muutosta OmaKelassa tai lomakkeella Y 38e, ja kerro Kelalle jos saat jotakin etuutta tai sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti. Tee se ajoissa, ja tässä on syy. Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen on itsessään yksi luetelluista olennaisista siteistä. Kela-ilmoitus ei siis ole muuttolistan viimeinen rivi – se on yksi niistä todistelutoimista, jotka auttavat osoittamaan jo ensimmäisenä vuonna, että olet oikeasti lähtenyt. Kaksi tämän oppaan jaksoa, jotka lukija mieltää erillisiksi, ovat itse asiassa sama jakso.

Työeläke on oma järjestelmänsä, jota hoitavat eläkelaitokset eikä Kela. Se on karttunut oikeus, se maksetaan ulkomaille, eikä muutto sinänsä vaikuta siihen; verotus riippuu verosopimuksesta. Toteamme tämän laadullisesti, koska se jää niiden Kelan sivujen ulkopuolelle jotka pystyimme varmentamaan, eikä eläkkeestä pidä puhua suunnilleen.

Mitä perintövero maksaa perheellesi, ja mitä Kypros veloittaa?

Yrittäjän osakeyhtiön osakkeet kuuluvat perintöveron pohjaan, minkä suomalainen sisältö harvoin liittää muuttopäätökseen.

Vuoden 2026 asteikot menevät näin. Veroluokassa I – puoliso, rekisteröity kumppani, suoraan alenevassa ja ylenevässä polvessa olevat sekä ottolapsisuhteet – 200 000 ja 1 000 000 euron välisestä perinnöstä vero on 21 000 euroa alarajan kohdalla ja 16 prosenttia ylimenevästä osasta, ja miljoonan yli 149 000 euroa ja 19 prosenttia ylimenevästä osasta. Veroluokassa II – sisarukset, sedät ja tädit, serkut, vieraat – samat kaksi porrasta ovat 47 600 euroa ja 31 prosenttia sekä 295 600 euroa ja 33 prosenttia.

Verovapaa alaraja muuttui tänä vuonna. 1.1.2026 alkaen veroa ei mene, jos perintöosuutesi on alle 30 000 euroa, kun raja oli 31.12.2025 asti 20 000 euroa, ja lahjaveron alaraja nousi 7 499 euroon 4 999 eurosta. Tervetullutta, ja yrityksen arvon mittakaavassa merkityksetöntä.

Kyproksella ei ole perintöveroa eikä varallisuusveroa. Kyse ei ole yhden vuoden verokantaedusta vaan siitä, mitä viidessätoista vuodessa rakentamallesi yritysarvolle tapahtuu. Yrittäjälle, jonka yhtiö on perheen pääasiallinen varallisuus, tämä kuuluu samaan keskusteluun osinkolaskelman kanssa eikä sen jälkeiseen alaviitteeseen.

Kypros vai Viro – kumpi on suomalaiselle yrittäjälle oikea vertailukohta?

Kysy suomalaiselta yrittäjältä minne yhtiön voisi siirtää, ja vastaus on lähes refleksinomaisesti Viro. Se on tunnin päässä, kieli on serkku, ja jaettuun voittoon lykkäävä yhteisöveromalli on aidosti hyvin suunniteltu. Se on myös syy siihen, että suomenkieliset hakutulokset tästä aiheesta ovat täynnä Viroa ja tyhjiä Kyproksesta.

Tässä on se osa, jonka Viro-vertailu yleensä ohittaa. Jokainen tämän oppaan suomalainen sääntö koskee virolaista yhtiötä täsmälleen samalla tavalla. Kolmen vuoden sääntö ei välitä siitä mihin maahan muutit. Väliyhteisölaki testaa virolaista yksikköä samalla 25 prosentin määräysvallalla ja samalla 3/5-tosiasiallisen verotason rajalla. Olennaiset siteet ovat olennaisia siteitä. Jos perustat yhtiön Tallinnaan samalla kun asunto, perhe ja osakeyhtiö jäävät Suomeen, olet rakentanut ulkomaisen yhtiön suomalaisen yleisesti verovelvollisen omistukseen – juuri sen rakenteen jota varten väliyhteisösääntely kirjoitettiin.

Ero kannattaa nähdä myös toisin päin. Viron malli lykkää yhteisöveron jaettuun voittoon, mikä on erinomainen ratkaisu yhtiölle joka investoi kaiken takaisin toimintaan – mutta juuri tuo hyöty katoaa siinä hetkessä, kun omistaja haluaa rahat itselleen. Kyproksen malli tekee päinvastoin: se verottaa voiton kerran yhtiössä ja päästää sen sitten ulos non-dom-osakkaalle ilman osinkoveroa. Jos suunnitelmasi on kasvattaa yhtiötä vuosia ilman nostoja, lykkäysmalli on houkutteleva. Jos suunnitelmasi on elää yhtiön tuloksella, kertaverotettu ja vapaasti jaettava malli on toinen instrumentti kokonaan.

Ja kolmas ero on se, jota vertailut eivät yleensä mainitse lainkaan: aineeton omaisuus. Kyproksen IP Box laskee kelpoisen tuoton efektiivisen verokannan kolmeen prosenttiin, mikä on ohjelmisto- ja lisensointiliiketoiminnalle luokkaa suurempi vipu kuin mikään ajoituskysymys. Sen hinta on se, että juuri tuo etu vie sinut väliyhteisölain 12 prosentin rajan alle ja pakottaa rakentamaan aidon toiminnan Kyprokselle. Tämä ei ole argumentti IP Boxia vastaan – se on argumentti sen puolesta, että päätös tehdään ennen rakentamista eikä sen jälkeen.

Todellinen valinta ei siis ole Viro vastaan Kypros. Se on se, oletko oikeasti muuttamassa. Jos et ole, kumpikaan kohde ei auta ja kannattaa jäädä ja käyttää kahdeksan prosentin raja kunnolla. Jos olet, kysymys muuttuu siksi missä maassa haluat asua ja tehdä työtä, ja siinä Kypros erottuu: englanninkielinen oikeus- ja liiketoimintaympäristö, efektiivisesti kolme prosenttia kelpoisesta aineettoman omaisuuden tuotosta, ei veroa non-dom-osakkaan osingosta seitsemääntoista vuoteen, ja ilmasto jossa kokonainen työvuosi ulkona on tavallista eikä lomaa.

Osa 2: Mitä Kypros antaa sinulle

Helppo puolisko — ja se, jonka rakennamme kokonaan.

Miltä Kyproksen puoli näyttää suomalaiselle yrittäjälle?

Tiiviiltä, ja se kannattaa koota yhteen paikkaan jotta vertailussa on kaksi puolta.

Kyproksella kotipaikan omaava yhtiö maksaa kyllä puolustusmaksua 5% on dividends from 2026 profits – juuri siksi non-dom-status ei ole vapaaehtoinen lisä. Se on se mikä tekee osingosta verottoman.

Prosessipuoli on käsitelty muualla, emmekä toista sitä tässä: yhtiön rekisteröinti Kyproksella käy vaiheet läpi, mitä se maksaa erittelee kulut, non-dom-status selittää seitsemäntoista vuotta ja vuoden 2026 verouudistus kertoo mikä muuttui.

Miten suomalaisesta yrittäjästä tulee Kyproksen verovelvollinen?

Reittejä on kaksi, ja Suomesta lähtevälle yrittäjälle lyhyempi on yleensä oikea.

Vakioreitti on 183 päivää Kyproksella kalenterivuoden aikana. Vaihtoehto on 60 päivän sääntö, ja se helpottui tänä vuonna olennaisesti: ehto siitä ettei saa olla verovelvollinen missään muualla removed from the 60-day rule. Jäljelle jää neljä ehtoa – vähintään 60 päivää Kyproksella, enintään 183 päivää missään yksittäisessä toisessa valtiossa, liiketoiminta, työsuhde tai toimi kyproslaisessa verovelvollisessa koko vuoden ajan, ja pysyvä koti Kyproksella joko omistettuna tai vuokrattuna.

Kolmen vuoden ikkunassa olevalle suomalaiselle tämä muutos on hyödyllisempi kuin miltä näyttää. Vanha sanamuoto pakotti todistamaan kielteisen asian Suomesta juuri silloin kun Suomi oletti päinvastaista. Uusi sanamuoto kysyy Kyproksesta ja päivälaskuista, ja molemmat pystyt näyttämään suoraan. Se ei vapauta sinua 11 §:stä – mikään Kyproksen laissa ei vapauta – mutta se poistaa turhan törmäyksen kahden järjestelmän väliltä.

EU-kansalaisena sinulla on myös Yellow Slip -reitti, rekisteröintitodistus joka laillistaa yli kolmen kuukauden oleskelun. Yellow Slip selitettynä kertoo mistä on kyse; me hoidamme hakemuksen palveluna. Päivälaskennan mekaniikka on 60 päivän oppaassa.

Voiko suomalainen verkkokauppa toimia Kyproksen kautta?

Voi, ja mekaniikka on yksinkertaisempi kuin EU:n ulkopuoliselle myyjälle, koska olet jo sisämarkkinoilla – muutto Helsingistä Limassoliin ei muuta asiakkaidesi arvonlisäveroasemaa, vain sitä missä myyjä istuu.

Mikä muuttuu, on kirjanpidon työmäärä, ja juuri sitä varten liitännäiset ovat olemassa. Shopify- ja WooCommerce-liitännäiset vievät tilaukset, hyvitykset, palvelumaksut ja tilitykset suoraan kirjanpitoon, täsmäyttävät maksunvälittäjän suoritukset kirjanpitoa vasten ja pitävät OSS-position ja kotimaisen arvonlisäveron erillään siten kuin kyproslainen ilmoitus edellyttää. Suomalainen kuluttajabrändi, joka myy Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan, saapuu yleensä mukanaan taulukkolaskenta joka pitää kokonaisuuden kasassa; liitännäisten pointti on että taulukkoa ei enää tarvita.

Miksi ihmiset valitsevat Kyproksen muiden veroparatiisien sijaan?

Koska useimmat vaihtoehdot pyytävät vaihtamaan elämän verokantaan, eikä Kypros pyydä.

Kypros on EU-jäsenvaltio, joten asemassasi ei ole mitään eksoottista – sijoittautumisvapaus, liikkumisvapaus, EU:n arvonlisävero, EU:n pankkisääntely. Väkivaltarikollisuus on EU:n matalimpia. Käytännössä maa toimii englanniksi, mikä suomalaiselle tarkoittaa että oikeudellinen, pankki- ja asiantuntijakerros pyörii kielellä jota jo käytät työssäsi eikä sellaisella joka pitäisi opetella. Täällä on jo ihmisiä kaikkialta maailmasta, joten perustajien, kehittäjien ja operatiivisten osaajien verkosto on riittävän tiheä ettei muutto tarkoita eristäytymistä. Liiketoiminta ja kiinteistömarkkina kasvavat näkyvästi eivätkä tasaannu. Maa on ystävällinen ja avoin liiketoiminnalle ilman sitä sääntelypainoa, jolle suomalainen yrittäjä on tottunut varaamaan aikaa. Ja rannat: Kyproksen talvella pääsee edelleen rannalle, ja kesät ovat niitä joiden takia tänne matkustetaan kaikkialta maailmasta. Ruokaostokset – liha, hedelmät, vihannekset – ovat huomattavan edullisia.

Sitten ovat nimenomaan suomalaiset työntävät tekijät, ja ne kannattaa nimetä rehellisesti eikä koristella.

Valo ja työvuosi. Tämä ei ole yrittäjälle pehmeä argumentti. Työkalenteri joka rakentuu marraskuun ja helmikuun ympärille Helsingissä on eri instrumentti kuin kalenteri joka rakentuu vuodelle joka ei oikeastaan pysähdy. Muuttaneet mainitsevat sen yleensä ennen veroa.

Ansiotulo-osingon jyrkänne. Kevytrakenteinen suomalainen yhtiö antaa omistajalleen järjestelmän kalleimman reitin, eikä mikään suunnittelu korjaa tasetta joka ei tarvitse pääomaa.

150 000 euron katto joka ei skaalaudu. Kasvu vie sen läpi pysyvästi ja henkilökohtaisesti, ei yhtiökohtaisesti.

Perintövero itse liiketoiminnasta. Rakentamasi asia on veropohjassa, veroluokassa I enimmillään 19 prosentilla.

Ja oletusvaihtoehto on Viro, joka kuten edellä todettiin ei ratkaise yhtäkään Suomen puolen ongelmaa jos et ole oikeasti lähdössä.

Yksi asia kannattaa vielä sanoa suoraan, koska se ei ole veroargumentti eikä sitä yleensä kirjoiteta auki. Kyprokselle muuttava suomalainen yrittäjä ei tule tyhjään pöytään. Saarella on jo tiheä kansainvälinen yrittäjäverkosto, palveluntarjoajat ovat tottuneet siihen että asiakas tulee toisesta maasta, ja koko ammatillinen kerros – pankit, tilintarkastajat, juristit, rekrytointi – toimii englanniksi ilman että sitä pitää erikseen pyytää. Suomalaiselle tämä on käytännössä merkittävämpää kuin miltä kuulostaa: se on ero sen välillä, että joutuu opettelemaan uuden kielen voidakseen hoitaa yhtiön asiat, ja sen että pystyy hoitamaan ne ensimmäisestä viikosta alkaen.

Ja vastapainoksi rehellisyyden nimissä: Kypros on saari, etäisyydet Eurooppaan ovat lentomatkoja, ja heinä- ja elokuu ovat kuumia sillä tavalla jota pohjoisesta tuleva ei odota. Nämä eivät ole veroasioita, mutta ne ovat asioita jotka ratkaisevat viihdytkö – ja viihtyminen ratkaisee, jäätkö tarpeeksi pitkäksi aikaa jotta koko järjestely olisi ollut järkevä.

Miten rajoitettua verovelvollisuutta käytännössä haetaan?

Kirjallisesti Verohallinnolta, ja erikseen jokaiselta ikkunan sisällä olevalta vuodelta. Toimiva järjestys näyttää tältä.

Muuta, ja tee muuttoilmoitus, jotta väestötietojärjestelmä vastaa tilannetta – muistaen että rekisterimerkintä on näyttöä eikä päätös. Ilmoita Kelalle OmaKelassa tai lomakkeella Y 38e ja selvitä S1-kysymys, mikä aloittaa sosiaaliturvasiteen purkamisen. Hae sitten rajoitetusti verovelvollisen asemaa ja näytä toteen, että olennaiset siteet katkesivat kyseisenä vuonna.

Liitä hakemukseen tosiseikat äläkä johtopäätöksiä. Kauppakirja tai vuokrasopimus joka osoittaa asunnon luovutetun. Perheen rekisteröinti kohdemaassa. Asiakirjat siitä, että osakeyhtiö on myyty, purettu tai luovutettu – ja jos se jatkaa, näyttö siitä että sillä on oma johto ja että sinun asemasi siinä on omistajan eikä toimijan. Kyproslainen vuokrasopimus tai kauppa omissa nimissäsi. Päivälaskenta, jonka pystyt näyttämään toteen lipuilla ja korteilla eikä muistinvaraisesti. Ja kyproslainen verotuksellisen asuinpaikan todistus, jotta verosopimuksen kaksoisasumisen ratkaisu on käytettävissä, jos molemmat valtiot vaativat sinua.

Sitten toistat. Hakemus on vuosikohtainen, arviointi on vuosikohtainen, ja väliin jäänyt vuosi on vuosi joka ratkaistaan ilman että kukaan näkee sinun näyttöäsi. Muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan kalenterivuoden jälkeen todistustaakka kääntyy ja harjoitus päättyy.

Käytännön huomio, joka säästää eniten harmia: kerää aineisto sitä mukaa kun se syntyy. Vuokrasopimus on helppo tallentaa allekirjoituspäivänä ja vaikea kaivaa esiin kolme vuotta myöhemmin, ja päivälaskenta on triviaali pitää ajan tasalla ja työläs rekonstruoida jälkikäteen. Suomalaisen maastamuuton kalleimmat tapaukset eivät yleensä kaadu siihen, että tosiseikat olisivat olleet huonot – vaan siihen, ettei niitä pystytty osoittamaan.

Osa 3: Näin muutto etenee

Päätöksestä kyproslaisen yhtiön ensimmäiseen laskuun.

Miltä muutto Suomesta näyttää kuukausi kerrallaan?

Aikataulut ovat tarkoituksella laadullisia. Kaupparekisterin läpimenoajat, pankkien asiakkaaksioton kesto ja Verohallinnon käsittely vaihtelevat, ja sivu joka lupaa taatun luvun lupaa arvauksen.

Ennen muuttoa – ja tästä me aloitamme. Osakeyhtiön kohtalo – myynti, alasajo vai aito luovutus – päätetään yhdessä, koska kaikki muu on helpompaa kun se on ratkaistu ja vaikeampaa kun ei ole. Me tuomme verkostostamme suomalaisen neuvonantajan 11 §:ään ajoissa eikä ensimmäisen verovuoden jälkeen, ja hän katsoo muuttokuukauden kanssasi, koska kolmen vuoden sääntö laskee vuosia eikä päiviä. Kyproslaisen yhtiön perustamme me: sen pitäisi olla olemassa ja toimia ennen kuin väität muuttaneesi, ei jälkeenpäin.

Ensimmäinen kuukausi. Neuvonantaja tekee muuttoilmoituksen, jotta väestötietojärjestelmä vastaa tilannetta – muistaen ettei merkintä ole ratkaiseva – ja hoitaa Kela-ilmoituksen OmaKelassa tai lomakkeella Y 38e sekä käynnistää S1-kysymyksen. Sinä teet oikean vuokrasopimuksen tai kaupan Kyproksella omiin nimiisi, ja me kerromme mikä kelpaa. Päivälaskennan ja todisteiden keräämisen aloitamme me, koska niitä kysytään.

Kuukaudet yhdestä kolmeen. Me hoidamme Kyproksen rekisteröinnit: verotus, arvonlisävero rajan ylittyessä, sosiaalivakuutus, työntekijät ja tosiasialliset edunsaajat. Me laitamme pankki- ja EU-maksuliikenteen kuntoon ja valmistelemme Yellow Slip -hakemuksen. Kirjanpito on auki päivästä nolla, jotta ensimmäinen kyproslainen ilmoitus syntyy oikeasta kirjanpidosta eikä jälkikäteen koottuna.

Ensimmäinen suomalainen verovuosi. Neuvonantaja hakee Verohallinnolta rajoitetusti verovelvollisen asemaa ja näyttää että olennaiset siteet katkesivat – aineiston hän saa meiltä. Kyproslaisen verotuksellisen asuinpaikan todistuksen hankimme me. Hakemus toistetaan jokaisena ikkunan sisällä olevana vuonna, ja se on meidän kalenterissamme.

Vuodet kahdesta neljään. Me pidämme aineiston kunnossa. Kello käy joka tapauksessa, ja muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan kalenterivuoden jälkeen todistustaakka siirtyy Verohallinnolle ja yleisen verovelvollisuuden jatkuminen muuttuu poikkeukselliseksi.

Mitä virheitä suomalaiset yrittäjät oikeasti tekevät?

Ne toistuvat riittävän säännöllisesti listattaviksi.

Luetaan "ei maastapoistumisveroa" ja päätellään ettei ole mitään suunniteltavaa. Pidetään osakeyhtiö ja johdetaan sitä Kyprokselta, mikä on listan vahvin side ja helpoimmin vältettävissä. Pidetään mökkipoikkeusta laajempana kuin se on ja annetaan mökki vuokralle. Oletetaan että muuttoilmoitus hoiti veroasian. Unohdetaan hakemus yhtenä neljästä vuodesta ja huomataan että kyseinen vuosi arvioitiin toisin. Rakennetaan IP Box -yhtiö ajamatta ensin 3/5-testiä ja havaitaan että kolme on alle kahdentoista. Oletetaan että verosopimus kumoaa kolmen vuoden säännön lukematta, sisältääkö se kansalaisia koskevan määräyksen. Jaetaan yli 150 000 euroa viimeisenä suomalaisena vuonna ensimmäisen kyproslaisen sijaan. Ja jäädään Suomen sosiaaliturvaan "toistaiseksi", mikä on sekä etuus- että sidekysymys.

Lähes kaikkien alla on sama virhe: muuttoa käsitellään päivämääränä eikä kahden verojärjestelmän neljän kalenterivuoden mittaisena luovutuksena toisilleen.

Yksi virhe ansaitsee vielä oman maininnan, koska se on kallein ja se tehdään kaikkein hyväntahtoisimmin. Moni yrittäjä hoitaa Kyproksen puolen esimerkillisesti – yhtiö perustettu, kirjanpito auki, asuinpaikkatodistus haettu, Yellow Slip kunnossa – ja jättää Suomen puolen tekemättä, koska siellä ei ole mitään mitä pitäisi tilata tai maksaa. Suomen puolella ei kuitenkaan ole mitään tilattavaa juuri siksi, että se on kokonaan näyttöä. Kaksi ensimmäistä vuotta ratkeaa sillä, mitä pystyt osoittamaan, eikä sillä mitä olet järjestänyt. Se on epätavallinen työ yrittäjälle, joka on tottunut siihen että asiat tulevat hoidetuiksi kun ne ostaa – ja juuri siksi se jää tekemättä.

Kaksi laskettua esimerkkiä

Kevytrakenteinen konsulttiyhtiö, 240 000 euron voitto. Suomessa yhtiö maksaa 20 prosenttia, jaettavaksi jää 192 000 euroa. Kun nettovarallisuus on 120 000 euroa, kahdeksan prosentin raja on 9 600 euroa – tuo siivu verotetaan edullisella pääomatulokannalla, ja loput 182 400 euroa on ansiotulo-osinkoa, 75-prosenttisesti veronalaista progressiivisella asteikolla. Kyproksen kautta yhtiö maksaa 15 prosenttia, jäljelle jää 204 000 euroa, non-dom ei maksa puolustusmaksua, ja GeSY on katossa 4 770 eurossa – yrittäjälle päätyy noin 199 000 euroa. Tämän sivun laskuri mallintaa suomalaisen osingon 28,9 prosentilla eli rajan ylittävällä pääomatulokannalla; tällä profiililla todellinen suomalainen rasitus valtaosasta jakoa on ansiotuloasteikolla, joka on vielä korkeampi.

Ohjelmistoyhtiö, 500 000 euron voitto ja kelpoista aineetonta omaisuutta. Kyproksella IP Boxin piiriin kuuluva tulo verotetaan efektiivisesti kolmella prosentilla ja osinkoon osuu edelleen vain GeSY – siinä ero lakkaa olemasta asteittainen ja muuttuu rakenteelliseksi. Se on myös profiili, jossa väliyhteisöanalyysi on tehtävä ennen kuin mitään rakennetaan, koska kolmen prosentin efektiivinen taso on alle kahdentoista prosentin rajan ja koko rakenne nojaa silloin todellisen taloudellisen toiminnan poikkeukseen – oikeat toimitilat, oikea henkilöstö, oikea itsenäinen päätösvalta Kyproksella. Rakenna se niin alusta asti, tai älä rakenna.

Näiden kahden esimerkin väliin mahtuu kolmas, joka on ehkä tavallisin: yhtiö jonka nettovarallisuus on kasvanut vuosien mittaan siedettäväksi, mutta jonka omistaja on juuri ylittämässä 150 000 euron rajan. Siinä kohdassa päätös ei ole ilmeinen kumpaankaan suuntaan, ja se riippuu asioista joita mikään laskuri ei tiedä: aiotko myydä yhtiön, kuinka monta vuotta jaat tällä tasolla, ja onko perheesi valmis muuttamaan. Juuri tällaiset tapaukset kannattaa laskea auki oikeilla luvuilla ennen kuin mitään päätetään – ei siksi että vastaus olisi vaikea löytää, vaan siksi että se on eri ihmisillä eri suuntaan ja ero on kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Molemmat esimerkit olettavat täyden jaon ja nimelliset verokannat. Nettovarallisuutesi, pääomatuloasemasi, kotikuntasi ja muuttokuukausi muuttavat vastausta, ja juuri sitä varten tapaaminen on olemassa.

Osa 4: Kuka tekee työn

Voit tehdä kaiken tämän itse. Alla mitä se maksaa.

Tee itse – tai anna Sumlyn tehdä

Molemmat polut toimivat aidosti, ja suomalaisen yrittäjän kannattaa valita niiden väliltä todellinen työmäärä edessään. Itse tekeminen tarkoittaa kaupparekisterin lomakkeita ja maksuja, itse järjestettyä rekisteröityä toimipaikkaa, arvonlisävero- ja VIES-rekisteröintiä, ennakkoveroa kahdesti vuodessa, tilinpäätöstä ja kirjanpitoa joka kestää tilintarkastuksen – samalla kun pyörität neljän vuoden suomalaista näyttöaineistoa ja perheen muuttoa. Sumlyn reitti korvaa kaiken tuon kolmella julkaistulla numerolla: perustaminen alkaen 950 € kertamaksuna, kirjanpito-ohjelmisto alkaen 39 €/kk ja oma Sumly certified bookkeeper 390 €/kk, kirjanpito auki päivästä nolla ja jokainen ilmoitus valmisteltuna kohta kohdalta.

Pelkkä ohjelmisto pyörittää yhtiötä Kyprokselta tai Suomesta: laskutus, tekoälyn hoitama kahdenkertainen kirjanpito, live-pankkiyhteydet, kaikki arvonlisävero-, VIES-, ennakko- ja yhteisöveroilmoitukset valmisteltuna kohta kohdalta, reaaliaikaiset raportit, dokumenttipostilaatikko omalla sähköpostiosoitteellaan, mobiilikuittaus joka kirjaa itsensä, monivaluuttalaskutus, tiimiroolit ja tekoälyavustaja – lisäksi palkanlaskenta 15 €/työntekijä/kk, IP Box -seuranta 50 €/kk, Projects 10 €/kk ja verkkokauppaliitännäiset.

Sumly tarjoaa kaiken tämän kaikille: virtuaaliosoitteen ja PO box -palvelun, mukaan lukien postin digitaalinen skannaus suoraan näkymääsi olit missä tahansa; nominee-johtajan ja -sihteerin silloin kun rakenne sitä vaatii; Yellow Slipin, joka on EU-kansalaisena sinulle mutkattomasti käytettävissä; ja kaikki rekisteröinnit hoidettuna – arvonlisävero, sosiaalivakuutus, työntekijät ja tosiasialliset edunsaajat, kerralla oikein.

Jokainen näistä on lisä, joka kartoitetaan tapaukseesi. Kerro tapaamisessa mitä tarvitset, niin saat yhden selkeän pakettitarjouksen kaikesta – IP Box -hakemus mukaan lukien silloin kun se sopii, koska se on vaativaa asiantuntijatyötä ja juuri sellaista jota pitää katsoa yhdessä kanssasi ennen kuin kukaan antaa hinnan. Ei tuntilaskutusta, ei yllätyksiä.

Sumly, asianajotoimisto ja perinteinen tilitoimisto

Asianajotoimisto vastaan Sumly – ja mitä tehdään kun asia mutkistuu

Sumly is cheaper and faster, and we work WITH lawyers, not against them. When a case gets too complicated for what Sumly handles directly, we simply connect you with the right expert in exactly the legal field you need help in, and everything gets done according to best practice, always. Either way, it starts the same place: contact us.

Suomalaiselle yrittäjälle juuri tuo työnjako on koko pointti. Tuloverolain 11 §:n aineisto ja väliyhteisöanalyysi tarvitsevat suomalaisen neuvonantajan, ja sanomme sen joka kerta. Kyproksen puoli – yhtiö, kirjanpito, ilmoitukset, Yellow Slip, verotuksellinen asuinpaikka – on yksi kumppani, yksi näkymä ja neljä julkaistua hintaa. Juuri se tekee Sumlysta parhaan valinnan suomalaiselle yrittäjälle, joka perustaa yhtiön Kyprokselle ja siirtää liiketoimintansa tänne.

Miksi Sumly on paras kirjanpitojärjestelmä kyproslaiselle yhtiölle?

Sumly is the best accounting software for a Cyprus limited company — because it is built for exactly one thing, Cyprus tax law: all 16 Cyprus VAT codes mapped to the official VAT return boxes, VIES and provisional tax native, not a localization. Tämä on väite jota puolustamme missä tahansa, ja näyttö on suoraan sen alla.

Kaksi kyproslaista vaihtoehtoa, jotka suomalaiselle yrittäjälle näytetään, ovat Cybooks ja Balabook. Tapaamme heidän entisiä asiakkaitaan joka viikko – ja he kertovat meille yhä uudelleen samaa: työnkulkuja jotka tekivät yksinkertaisesta kirjanpidosta tarpeettoman monimutkaista, karkeita reunoja ja häiriöitä, tukea joka jätti odottamaan – sekava kokemus, josta oli helpotus päästä eroon.

On every one of these checkable dimensions, Sumly leads. That is a factual comparison — not a matter of taste.

Sanottuna suoraan ja kiertelemättä: paras tuki, paras kirjanpito-ohjelmisto, paras tekoäly kirjanpitoon, paras kirjanpitäjä ja parhaat hinnat – ja kaikki tehtynä helposti. Yksityiskohdat on julkaistu: Sumly vs Cybooks ja Sumly vs Balabook, sekä kansainvälisistä työkaluista, jotka suomalainen yrittäjä jo tuntee, Xero, QuickBooks ja Sage.

Erityisesti IP Boxista yksi lause kannattaa toistaa: IP Box on kyproslaisen tuoteyhtiön verotuksen suurin yksittäinen rivi – ja helpoin menettää kirjanpidolla, jota ei koskaan rakennettu sitä varten. Hakemus alkaa keskusteluna, mikä on toinen syy siihen että tapaaminen tulee ensin – ja suomalaiselle omistajalle syy siihen, miksi 3/5-testi kuuluu samaan keskusteluun. IP Box -palvelu on se paikka jossa tuo työ tehdään.

Mitä tapahtuu kun otat yhteyttä

Sinun ei tarvitse olla päättänyt mitään, eikä papereiden tarvitse olla järjestyksessä.

1. Otat yhteyttä Viisitoista minuuttia. Kuulemme mitä teet ja kerromme mikä koskee sinua.
2. Me teemme työn Yhtiö, sihteeri, osoite, kirjanpito, tilintarkastaja, ALV ja asuinpaikka. Jos tarvitaan asianajaja, hankimme sen.
3. Sinä jatkat Yksi näkymä, yksi yhteyshenkilö, jokainen määräaika valmiina ennen eräpäivää.

Kysymyksiä joita suomalaiset yrittäjät oikeasti kysyvät

Frequently asked

Onko Suomessa maastapoistumisveroa, kun muutan Kyprokselle?

Ei sinun kohdallasi. Maastapoistumisvero on Suomessa olemassa, mutta se koskee yhteisöjä: säännökset ovat EVL 51 e §:ssä ja 52 e §:ssä ja ne ovat olleet voimassa 1.1.2020 alkaen. Verohallinnon oma ohje sanoo suoraan, ettei siinä käsitellä luonnollisia henkilöitä koskevia maastapoistumisverotussäännöksiä. Osakkeitasi ei siis katsota luovutetuiksi muuton hetkellä. Arvonnousutuloa koskeva malli selvitettiin eikä sitä säädetty. Suomalaisen yrittäjän kiinni pitää kolmen vuoden sääntö, ei lähtövero.

Mikä kolmen vuoden sääntö on ja kuinka kauan se kestää?

Se on tuloverolain 11 §:n sääntö, joka pitää ulkomaille muuttavan Suomen kansalaisen yleisesti verovelvollisena – eli maailmanlaajuisista tuloista verotettavana – muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa kalenterivuotta, riippumatta siitä missä koti ja perhe ovat. Rajoitettu verovelvollisuus on tuon ajan sisällä mahdollinen vain hakemuksesta ja vain jos osoitat olennaisten siteiden Suomeen katkenneen. Realistinen suunnitteluhorisontti on neljä kalenterivuotta.

Pitääkö kesämökki minut verovelvollisena Suomeen?

Kesämökki ei yksinään muodosta olennaista sidettä. Se on Verohallinnon ohjeen käyttökelpoisin yksittäinen lause suomalaiselle yrittäjälle, koska mökki on juuri se omaisuus, jota kukaan ei halua myydä. Poikkeus on kuitenkin kapea: vuokralle annettu kiinteistö arvioidaan uudelleen sidoksena, ja käytettävissä oleva vakituiseen asumiseen soveltuva asunto on side riippumatta siitä miksi sitä kutsut. Pidä mökki mökkinä, älä vara-osoitteena.

Koskeeko väliyhteisölaki kyproslaista yhtiötäni?

Nimellisen verokannan perusteella ei. Väliyhteisölaki puree, kun yksikön verotuksen tosiasiallinen taso on alempi kuin 3/5 Suomessa asuvan yhteisön tasosta, ja 3/5 kahdestakymmenestä prosentista on 12 prosenttia. Kyproksen 15 prosenttia on tuon rajan yläpuolella. Testi mittaa kuitenkin tosiasiallista tasoa, joten IP Box -tuloa tekevä yhtiö putoaa noin kolmen prosentin efektiivisellä verolla rajan alle. Silloin nojataan todellisen taloudellisen toiminnan poikkeukseen, joka on käytettävissä siksi että Kypros on EU-valtio.

Voinko pitää suomalaisen osakeyhtiöni ja johtaa sitä Kyprokselta?

Voit, ja se on yleensä väärä ratkaisu. Elinkeinotoiminnan harjoittaminen Suomessa on yksi luetelluista olennaisista siteistä, joten yrittäjä joka edelleen pyörittää osakeyhtiötään on lähellä oppikirjaesimerkkiä yleisen verovelvollisuuden jatkumisesta koko kolmivuotisikkunan ajan. Kaikki muu mitä teet sidosten katkaisemiseksi – asunto, perhe, Kela-ilmoitus – heikkenee, jos yhtiötä näkyvästi johdetaan edelleen sinun toimestasi. Yhtiö on myytävä, ajettava alas tai luovutettava aidosti eteenpäin.

Kannattaako minun jäädä Suomeen, jos yhtiöni on varakas?

Hyvinkin mahdollisesti, ja tämä opas sanoo sen suoraan. Osinko, joka mahtuu kahdeksan prosentin vuotuiseen tuottoon osakkeidesi matemaattiselle arvolle ja jää alle 150 000 euron osakaskohtaisen rajan, on vain 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa – efektiivisesti 7,5–8,5 prosenttia osakastasolla. Se on yksi EU:n edullisimmista omistajaosingon verokohteluista. Jos nettovarallisuus on suuri ja nostot maltillisia, ero Kyprokseen ei riitä perusteeksi muuttaa koko elämää.

Mitä Kelan etuuksille tapahtuu, kun muutan Kyprokselle?

Vakinaisessa muutossa oikeutesi useimpiin Kelan etuuksiin päättyy muuttopäivänä, ja muutto katsotaan vakinaiseksi kun tarkoitus on asua ulkomailla yli kuusi kuukautta – rajaa sovelletaan joustavasti EU- ja ETA-maihin. Ilmoita muutosta OmaKelassa tai lomakkeella Y 38e. Jos Suomi jää vastaamaan sairaanhoitokustannuksistasi, Kela antaa S1-todistuksen, jolla rekisteröidyt kohdemaan järjestelmään. Kelan turva on itsessään yksi olennaisista siteistä, joten ilmoitus on todistelua eikä vain byrokratiaa.

Paljonko perheeni maksaisi perintöveroa yhtiöstä?

Osakeyhtiösi osakkeet kuuluvat perintöveron piiriin. Veroluokassa I asteikko nousee 19 prosenttiin miljoonan euron ylittävältä osalta ja veroluokassa II 33 prosenttiin. Verovapaa alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon 1.1.2026, ja lahjaveron alaraja 7 499 euroon. Kyproksella ei ole perintöveroa lainkaan eikä varallisuusveroa. Kyse ei ole yhden vuoden tuloveroprosentista vaan siitä, mitä rakentamallesi yritysarvolle tapahtuu.

Neuvooko Sumly Suomen verotuksessa?

Ei. Sumly rakentaa ja pyörittää Kyproksen puolen: perustaa yhtiön, avaa kirjanpidon päivästä nolla, valmistelee jokaisen kyproslaisen arvonlisävero-, VIES-, ennakko- ja yhteisöveroilmoituksen ja hoitaa verotuksellisen asuinpaikan sekä non-dom-hakemuksen. Tämä opas kertoo Suomen omat julkaistut säännöt, jotta näet päätöksen muodon, mutta se miten TVL 11 § ja väliyhteisölaki soveltuvat sinun perheeseesi, asuntoosi ja yhtiöösi on suomalaisen neuvonantajan kysymys. Tarvittaessa yhdistämme sinut verkostomme asiantuntijajuristeihin.

Lue seuraavaksi

• Jokaisen maan reitti Kyprokselle – lähtöopas sinne missä olet nyt
• Kyproksen non-dom-status – seitsemäntoista vuoden vapautus yksityiskohtaisesti
• Kyproksen 60 päivän sääntö – päivälaskenta ja asuinpaikkatodistus
• Yellow Slip selitettynä – EU-kansalaisen rekisteröintitodistus
• Mikä muuttui vuoden 2026 verouudistuksessa ja veroetujen kooste
• Yhtiön rekisteröinti Kyproksella ja mitä se maksaa
• Nominee-johtaja Kyproksella sekä säästölaskuri

Tämän sivun laskuri käyttää nimellisiä verokantoja, oletettua 10 prosentin vuosituottoa ja voiton täyttä jakoa, joten se näyttää eron muodon eikä sinun omaa tulostasi. Sen käyttämä suomalainen osinkoluku 28,9 prosenttia on efektiivinen vero 150 000 euron osakasrajan ylittävälle pääomatulo-osingolle 34 prosentin kannalla – oma laskelmamme edellä siteeratuista lakisääteisistä jaoista, ei siteerattu luku; sama koskee tekstin lukuja 7,5, 8,5, 26 ja 43,1 prosenttia. Suomen luvut on esitetty vuodelle 2026, Kyproksen luvut verovuodesta 2026 alkaen. All Sumly prices exclude VAT, and government expenses on a formation are invoiced separately once your application is approved.